keskiviikko 25. marraskuuta 2015




Väärät kengät ja kanojen huijaus

 

Eilen käytin äitiä asioilla heti aamusesta... 
Lumihan oli satanu maahan, mutta kun siitä sanottiin, että se sulaa pois niin tyrkkäsin jalkoihin kumisaappaat...
Min punaset saappaat, jotka jälkikasvu kerran anto lahjaks, selittäen; että kun sinul pienenä oli ne punaset kumisaappaat, jotka pappa ( isäni) naulas joella olevaa puomii kiinni, ettet tipu, ni ajateltii, et nää ois sin lapsuusmuistojen kunniaks...
No, ensinnäki.. minul ei koskaa ollu punasii saappait, ja toiseksee, mie olin näppärä kulkee niit puomii pitkin ku käytii kalas...
Yhtää kertaa en jokee kellahtanu...

Äiti ei oikein vissii niist perusta, niist min saappaist... Sen mielest ne on liian punaset...
Minust ne on kivat...
Kumisaappaat on tosi hyvät...
Ne on nopeet laittaa jalkaa säällä ku säällä ja vaik astuis lätäkköö, ni jalat ei kastu...
Pesonen joskus meiän alkuaikoina joteki huokas, et mie en tiiä ketää naista, joka kaikes rauhas menee kauppaa, ku kauppaa kumisaappat jalas...
Tos kevääl, ku käytii äitin kans kouvolas kaupois, ni minul oli ne saappaat...ku minust ne on kivan raikkaat...
Ku hain äitii, ni se tokas jotain siihe mallii, et laitoit sitte oikein kumisaappaat...ja oikein punaset...
Avasin sille auton ovee, enkä viittiny kommentoida ihmeemmin...

Se on jupissu minulle kroksien käyttämisest talvel...
Nii ja aamutossujen...
Ne molemmat on helpot rätkästä jalkaa, säällä ku säällä ja ihan mihi vuodenaikaa hyvänsä...
Ainoo, et talvel ne on vähä liukkaat...
Viime talvena, saatoin ehkä oppia, et ei ne kroksit vissii oikein talvijalkineet oo, ku liukastuin tos rappujen ees ihan suoraa sellälleni ja mie oikeesti kuulin ku takaraivo litsahti jäähän...
Siinä ku makasin selälläni pihal, ni ekana ajattelin, et jos nyt ei pahemmin tärähtäny, ni mietin mitä jalkoihin laitan...
Ja äitille en sano...enkä Pesoselle, et sillai kaatusin...

No eilen laiton saappaat...
Menin autolle ja ikkunat oli ihan jäässä...
Laitoin auton käyntii ja oottelin hetken et pääsen ajamaa...
Vähän tuntu holotnalle ilma kyllä, mutten viittiny pohtii sit sen enempää...

Äiti oliki jo oottamas ja katto minuu ku tulin autost ulos...
Sano sitte; aina sie laitat väärät jalkineet, tiiätsie et on kaheksan astetta pakkast...
Mites mie semmosen oisin voinu tietää, ku en ees kattonu mittarii aamul...
En viittiny sanoo mitää, vaa aloin kiskomaa auton ovee auki...
Eihä se lähteny...lukko täysin umpijäässä...
Äiti ehotti, et se tunkis siit kuskin puolelt sisälle...Sanoin ettei se nyt ainakaa onnistu, mut kokeillaa, jos saahaa takaovi auki...
Sepä aukeski ja äiti istu ku taksis konsanaa ku lähettii ajamaa...
Tosin taksi ois ollu lämpösempi kyyti kyllä...

Sil aikaa, ku mie ootin äitii parkkipaikal, ni putsailin niitä talven ensilumii siit pois ja annoin auton olla käynnis ja simpsalabim...
Se toinenki etuovi viimenää aukes...
Mie hiljaa mietin, etten lukitse koko talves niit auton ovii ollenkaa...
Sit mie vein äitin kotii...ja jatkoin suoraa töihi...

Loppupäivä meni sit ihan kivasti...
Kotona vähän meinas käydä hassusti, ku kiipesin tuolille ja alastulles, se tuoli alkoki kaatumaa...
Ei käyny kuinkaa...tuolin selkänoja osu kylkee, mut mie sit kokeilin, ni ei ollu luita poikki...
Ja ku ei ees mustelmaa noussu, ni en viittiny siit asiast Pesoselle mitää mainita...
Se jäkättää turhist muutenki...

Tänää oli ensilumi sulanu pois ja mie laiton ihan aiheellisesti saappaat taas jalkaa, ku lähin töihi...
Töis minul on vaihtokengät ja ne sitte laitoinki jalkaa...
Kamala kiire koko päivän ja jotenki mikää ei sit menny niiku oli suunnitellu...
Kotiilähties aattelin viel käyä juomas kahvit ja sen jälkee puottelin kotii...

Olin luvannu Pesoselle, et laitan saunan lämpiämää, ni päästää ajois saunaa...
Tulin sisälle ja vaihoin vaatteet, höpisin Vennin kans ja etin....
Saappaita....
Etin ja etin...ja alko jo hermostuttamaa ...
Kunnes tajusin, et hiivatti sentää...enhä mie muistanu vaihtaa kenkii ku lähin töist...
Siel ne naulakon alla nyt oottaa minuu...

Ku minul ei ollu saappaita, ni mie laitoin...
Kroksit jalkaa...mut eihä se haitannu, ku kaikki lumetki oli sulanu pois...
Sitäpaitsi, ne on niin tasaset pohjista jo, ettei ees koirankakka tartu niihin...
Et sikäli onnistunu valinta...

Mie laitoin sen saunan ja aattelin, et meenpä pöyhimää kanoille yhen olkipaalin ja kiipesin liiterin vintille...
Aattelin et siirränpäs vähän tota pesää ja siinä kohtaa ällistyin totaalisesti...

Ku nyt on toi munien määrä ollu yhtä tai kahta päiväs, ni mie oon aatellu, et niil on nyt paussi menos...
Niillä mitää paussia oo ollu...
Ne on varmaa kotkottaneet ja vetäneet pitkää höyhentä, et kuka munii aina päiväs sen munan, ni mie oon tyytyväinen...
Ja sit salaa munitaa piiloo...

Mie vein kaikki 23 munaa...
Semmoin munarosvo olin...ja laitoin minun tekemän pesän sillee, ettei sinne sen taakse ihan äkkiä mennä tekemää kolttosia tollee salaa... 

Mut vaikka mie olin vähä närkästyny tommosest huijaamisest, ni päästin mie ne pihalle kuopsuttelemaa kumminki...
Kun ne semmosesta nii kovasti tykkää...







 Kolmelta iltapäivällä marraskuun viimesenä keskiviikkona...harmaata, hämärää...eikä lumest tietookaa

 



 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti