Ihmettelyä

 

Mie oon aina ollu kova ihmettelemää ja miettimää ja pohtimaa...Joskus on tuntunu, ku päässä surrais miljoonat mehiläiset, ku ajatukset hyristää sikin ja sokin pitkin aivolohkoja...

Mie oon ihmetelly sitä, et kuinka toi Pesonen ei tajuu, jos vaik siivoon tai vaihan verhot, mut sit se huomaa pari pikku naarmua autossa...
Oot sitte sisää-ajanu ton autos, se totes yks päivä...
Mihi oot onnistunu tölvimää sen...
En sanonu mitää...mutisin vaa jotain, mist ei saanu selvää ees oma kuulo...

Mie oikein täs rupesinki miettimää, et mitä kaikkee mie oonkaa ihmetelly aikojen saatossa...
Jotain tuliki mielee...
Käytän muutamaa kuvaa, kun tänää sai töissä sekä polio- että influenssarokotteen, ja mie kyl kerkesin ihmetellä, et koskas noita jäseniä alkaa särkemää, kun terkkari sano, et niin käy ja ei sit käynykkää...paitsi et äskettäin alko juilimaa oikein todenteol... varsinkii sormii ja nivelii...

Mut joo...
Mie oon ihmetelly...                                                      


                                          Mihin kummaan hävis min neljän tuulen lakki...

                                             

                                  Ja koska se lakki lapsena katos, nii sainko traumat, ja 
                                              siksi aloin käyttämään älyttömiä pipoja....
 

                                                  

                                 Leikkiikö Venni salaa legoilla, kun me ollaan poissa....
                                       

                                          Kuinka kissanpennut voikaan olla sulosia....
                                      

                                      Kuinka toi Pipsa saatto päästä suljettuun häkkiin...

                                          Kuinka pitkä aika onkaan vielä ens kesään....
                                       

On tää eläminen yhtä ihmettelyy ja ihmeit täynnä, ei siihe oikein muutakaa voi todeta....