Syksyn lehti maahan ehti ...

 

Nyt on ollu tosi kauniita ilmoja, lämpöäki taitaa olla enemmän ku kesäkuus...
Aurinko on paistellu, eikä pilviikää oo ollu mahottomasti...
Se on hyvä juttu, koska oon voinu kotkoja pitää ulkona pihalla vihreetä närkkimäs...
Tulee sit semmosii mukamas parempii muniiki...
Samal ku oon vahtinu niit, ku pahasii kaksvuotiait kersoi, ni oon sit haravoinu vähäsen kerrallaa...
Niskat ei tykkää paljost rehkimisest, ni teen silleesti pienis eris vaan...

Meiän kanat on alkanu tekee enemmän, ku kaks munaa päiväs, ja siit mie oon tyytyväinen, ku meil on ollu täst munantuotannost keskustelui jonniinverran sinne kanapaistii asti ...

On semmonen sanonta, et rikkaus on meriveden kaltasta, mitä enemmän sit juo, ni sit enemmän se janottaa...
Mie en tost rikkaudest osaa sanoo, ku siit ei oo kokemust ja merivettäkää en oo juonu...
Soodavettä join lasillisen yks päivä, ku sen piti sulattaa ihonalast rasvaa, elikkäs ihraa...
Kyl se varmaan sulattiki...
Oli semmonen käymistila kaks päivää mahas, ettei toista tolkkuu...
Mut toi ahneus...

Mie olin niin tyytyväinen koko kesän niihi kahtee munaa, mitkä tuli julmetun kotkotuksen kans, mut sit jossain vaihees mie aloinki oottaa et koskas tulis se kolmaski muna...
Tulihan se ja sit mie ootin neljättäki ja seki tuli aikanaa...
Ja ku sit ei ihminen ahneuksissaa oo ikinä tyytyväinen, nyt pitäs sen viiennenki mukkelin alkaa päivittäin putkahtelee... 

Ahneel on paskanen loppu...
Mie oonki miettiny, et millonkahan mie siihe koirankakkakasaa liukastun...
Mietin tänää sitäki, et varmaa kakin puuttees liukastun noihi mätii omenoihin, mitä on salakavalasti lehtien alla...
Niin tai näin, mut ahneen loppu häämöttää uhkaavana pilvenä pään yllä...

Ei myö kauan ehitty olee ulkona, ku alko jo hämärtää...
Se on toi talviaika, ku puskee pimeet päälle...
Kylhä mie muuten oisin ollu vaik loppuillan ulkoon...

Mut olo meil on muuten turvasa...
Sitä silleeki sanotaa, et armeija marssii vatsallaa, mut meiän ohi ne körötteli äsken panssarivaunuil niin, et taloki täris...
Sitä on oppinu jo unessaki kuuntelemaa, et mil ne menee tost ohi, ku on jonkulainen harjotus jossain...
Tänää sit niil panssarivaunuil...
Kerran kuumana kesänä ne ajo polkupyörämarssina ohi...
Ihan säälitti ne pari viimestä, jotka koitti naama punasena, hiki päässä sotkea fillarilla ohi...

Joskus keväisin ne on lennelly lentokoneillaa tos Saviston yläpuolel...
Oon ihan raahannu penkinki takapihalle ja viettäny päivän kattelemal kaikkii ilmakiekkuroita...
Heiluttelin ilosesti käsiiki, mut luulen ettei ne huomannu... 
Tai sit ne huomas, mut aatteli et oon jonkusortin kylähullu...
Nii ja joskus niil on yölentoi helikoptereil...

Ja sit ku on iltalomat ja viikonloppulomat, ni ei näy panssareita, eikä muutakaa sotakoneistoo...
Ihan ne autolla surraa tosta melkeesti letkassa ohi...

Viime keväänä aattelin et nyt on toimintaa, ku oli heijastinliivinen tuol tien poskes...
Ratsiaa kas ajattelin, muttei se ollu poliisi...
Se oli jonku sortin mittaaja vaan tolle valokuitukaapelille...
Mie vähä petyin sillo...

Talvi tuo aina jännitystä...
Tos on tommonen vähä kimurantti mäki, minkä alla on mutka, Kupparin Helvetti...
Siin mäes on suurinpiirtein kerta talvee ainaki joku auto kumollaa tai ainaki ojas...
Usein rekka, tosin kerran kupeellaa könötti koulubussi ja kerran oikein kunnon tukkirekka...
Sen tukkirekan nostoo meni ainaki viis tuntii...
Siihe tuli toinenki rekka jol ne nosti puut sen toisen kyytii ja sit tuli isoin hinuri mitä oon koskaa nähny ja kisko sen kaatuneen rekan tielle ja mäkee ylös...
Mie tiiän ku kattelin yläkerran ikkunast...

Ja yhtenä talvena roskakuski otti meiän roskia, mut se oliki unohtanu laittaa käsijarrun ja hups vaan...se roskisauto oli yks kaks keskel naapurin peltoo, niiku tois taivaasta sinne tipautettu...Sillo kans tarvittii hinurii...
Senki mie tiiän, ku kattelin yläkerran eri ikkunast...
Ja täs roskismutkas on menny moottoripyörä ojaa...
Olin saunas ja ikkuna auki, ku kuulin ku ne etti avaimii ja jotain osii kai...
Ja melkein tos roskismutkas ajo rattijuoppo keskel kesää, keskel päivää auton valotolppaa ja siel seki auto sit könötti...
Ja taas tuli hinuri paikalle...

Onneks ei oo kuiteskaa sattunu ihmisille mitää...ainakaa viel...ainakaa min tietääksein...
 
 

Ku aattelee, et asutaa keskel ei-juuri-mitää, ni on tääl aikamoinen meno pääl kuitenki...
Et kyl tääl liikkuu muutki, ku syksyn lehet tuulessa...
Ainaki joskus...