Tapoja ja tottumuksia
Jokaisel on niit pienii omituisuuksii ja tapoi, mitä ei parane mennä rikkomaa...
Minul toi aamu pitäs mennä ku juna raiteitaa, mut niiku VR ei pysy aikatauluis, ni ei ne minulkaa ne aamut sillee mukavan soljuvasti mee...
Nyt on menny monta aamuu, et min tavat toimia on rikkoutunu, joko Vennin tai kissojen takii...
Tai sit noi kanat on onnistunu säätämää jotain...
Ja minuu kyl hermostuttaa semmonen sabotaasi...
Tänä aamuna ei ollu nelijalkaset karvalliset, eikä kaksjalkaset höyhenelliset, vaan toi kaksjalkanen kummasti karvottunu ukko...
Ja kyl vähä Venniki...
Pesonen eilen illal sano, et sil on pekkanen...
Että ei tarvi nousta niin aikasin...
Mie luulen et min pasmat sekos jo hiukkasen tos kohtaa...
No mut, miepä luin illalla kirjaa...Stephen Kingiä...ja se oli jollain tasol vikatikki...
Yöl näin jotain tosi kummaa ja sairaalloista unta, enkä saanu sit enää oikein nukuttuu...
Ku ois alkanu nukuttaa, ni sillon alko Venni möykkäämää...
Kello oli neljä...
Minulle tuli mielee, ku yhtenä viikonloppu-aamuna Venni alotti möykät, ni Pesonen jupis, et mee nyt alas...Mekka huutaa jo...
Mie en millää ois viittiny nousta, mutkun mie en enää untakaa saanu, ni nousin ylös ...
Laitoin Vennin pissille ja kahvin valumaa...
Tavallaa mie menin niit min tuttui raiteit, paitsi et takaraivos mie tiesin et aamu on erilainen, koska Pesonen ei menekkää töihi niiku muina aamuina...
Ja se et mie en ollukkaa itekseni, vaivas minuu...
Kovasti...
Se heräili jossain vaille seittemän ...
Et sain mie aika pitkää kuitenki tallustella itekseni...
Se sit tepasteli tos ja kyseli kaikkee typerää, niiku et onks meil mehuu ollenkaa...
Mie sanoin sille et teen, teen mehua...
Ja siinähä se jo oli emalikuppi ojos et kaada jo...
Minuu kiukutti, mut koitin olla kohtelias ja sanoin ystävällisesti, et tiiän kyl millanen töpöstelijä oot seittemänkymppisenä vanhainkodis kuppi tanas kerjäämäs hoitajilt mehua...
Sitte se kyseli auton vakuutuksist ja mie sanoin et joo joo...katon katon, mutten just nyt...
Sitte se lähti käynnistää autoo...
Ja tuli ilmottamaa et siit on varmaa nyysitty bensat...
En sanonu mitää, jotain ynähtelin vaa...
Sitte se lähti asioillee...
Mut min aamu se oli sekasin ku seinäkello...
Sain mie pakolliset tehtyy...elukoille ruuat ja tiskit pois ja sängyn pedattua...
Mut minulle tuli älytön kiire ja pakko oli sit rullutella autolla töihi...
Bensavalo vilahteli ilosesti, kun pienen pieni aurinko ainaki...
Töis työkaveri, Annika, vilkas minuu ja sano, et tänää taitaa olla parempi, ettet tee mitää erikoisen tarkkaavaista, etkä kauheesti ees neuvo ketää...
Sanoin et näkyykse muka päälle...
Ja se nauro ja sano et, joo ...
Ei se laskenu minuu ees kopiokoneelle...
Päivä meni aika hyvin, vaikken mie kaikkein terävin kynä penaalis ollukkaa ja viimenää tulin kotii...
Pesonen ei ollu kotona, jotes nappasin Vennin mukaa ja kävin morjestamas äitii...
Sain siltä jonku helpon reseptin pipareihin, jotka jopa mie saan kuulema onnistumaa...
Tultii kotii ja mie vetkuttelin niitä näitä ja sit menin suihkuu...
Ja mie mietin, et miks noi elukat vahtii niin kovasti tota suihkus oloo...
Kaikki muut paitsi Niisku...
Luuleeksne, et mie hukun tonne tai jotain...
Mut voiha olla et se on vaan niitten tapa, niiku minul on tapana noi aamutoimet...
Huomenna on lauantai, toivon et meiän pieni musta imaami pitää kuonon kiinni ja antaa nukkua vaik puol viitee...
Se on niin tapojensa orja...toi Venni...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti