Kun nukkuu hyvin niin taas jaksaa aamulla

 

Mehän on päätetty, et meiän makkaris nukkuu vaan ihmiset...
Nykysin ihmisiks voi sit lukea Niiskun ja Nestorin kans...
Olli yritti kovinki, samoin ku Korppu, samaa kastii, mut ne on edellee ihan hang-around-jäsenii...
elikkäs oven taakse ja ovi kiinni...
Niisku on päättäny nukkua nojatuolis ja Nestori veivaa ittesä min ja Pesosen välii...
Pesonen ei anna tilaa, Nestori ei anna tilaa, mut minut on jo pienest opetettu et viisaampi antaa periks...
Mie siis nukun reunalla omituisis asennois... 
Ja joka aamu särkee päätä ja niskat on jumis...
Et se siit viisaudest...

Venni nukkuu alakerras omas häkissää, ni se rauhottuu hyvin ja nukkuu keikkumatta pitkin poikin sinne ja tänne...
Venni on täsmällinen otus...
Me herätää arkisin viien kantturois, ku Pesonen joutuu lähtee ajamaa pitkää työmatkaa...
Viikonloppuja ootetaa, et voitas nukkuu pitkää...ehkä jopa seittemää...
Venni on erimieltä...
Se alkaa vaatimaa aamupissille siinä puol viien jälkee ja en mie ainakaa sit enää osaa nukkua...

Mie en tiiä mitä Olli ja Korppu tekee yöllä, mut siitä päätellen et virtaa riittää, ni ne nukkuu erinomasen hyvin...
Tänää oli siis maanantai-aamu...
Mie heräsin, kun Nestori halus makkarista ulos...
Ja min päätä särki ja muutenki olo oli jumiutunu...
Katoin kelloo, ja ku ois ollu enää vartti kellonsoittoo, ni päätin nousta sit itekki ylös...
Puoles välis rappui laskeutues, Venni alko mölisemää kopissaa...
Huusin sille ystävällisesti vessan ovelta, että Venni nyt hiljaa siellä...

Vessan ovella kurkki Olli...
Ajattelin, et vai nii, taas tehää kaikki valvonnan alla...

Laittelin kahvin ja pissatin Vennin ja olo oli ku zombilla konsanaa...
Niisku ja Nestori halus ulos...
Ei yhtää auennu päässä aamu, ei yhtää...

Venni alko torkuttelemaa tuolilla ja Korppu kans jatko unia...
Vaan ei Olli...
Piti kiivetä ja keikkua, tutkia ja tonkia...

Ja siin vaihees ku olin töihin lähös, menin laittamaa kanoille ruuan...
Ne vänkäs ulkotarhaa ja mietin, et olkaa nyt siellä sitte...
Menin käymää takas sisällä ja palasin tekemää kaakkanoille kepposen...
Laittelin verkkoa portin päälle ja naureskelin äänee, et...ettepä pääsekkää tänää karkuu...
Olin kovasti ovela  ja ylpeä nokkeluudestani...
Kunnes...

Seläntakaa kuulu värisevällä äänellä....KUKKOKIEKUUUUUUUUU...

Sillon multa loppu huumori...
Kokonaa...

Ajoin tarhassa olleet katoksee ja sain houkuttelujen jälkeen Kaarle kiekujanki tarhaa ja siitä katoksee...
Lämps vaan...suljin oven ja en ees taakse vilkassu, ku lähin töihin...

Mietin, et missäs kohtaa ne eläimet sitä stressiä lievittikää... 


                                           Vennin aamu
                                           

                                          Korpun aamu

                                          Ollin aamu