Marraskuun 21

 

Jos mitä, niin tota lunta on odotettu jo kauan...
Mie en lumesta ikinä oo sillee piitannu, mut viime kesä oli ainaista sadetta, syksyllä oli hetkittäin mukavaa ilmaa, mut sadetta ja sumua on riittäny ihan vaik Saharaa sitä lähettäis...

Aamul petyttii, ku katottii ulos, et ei sitä lunta tullukkaa, ja oli vähän mitääsanomaton olo...
Elukoita mikää ei haitannu, Venni touhus omiaa...Niisku, Nestori ja Pipsa puotteli ulos, Korppu rötkötteli laiskana Olli leikki omia leikkejään...
Päätettiin sit  heti aamusesta käyä kaupas...
Jaalaaha myö ajeltii ja kateltii et onks toi nyt vettä vai rännän tapasta mitä satelee...

Kotiipäin ajaes se muuttu sit kyl valkoseks, mitä tuolt taivaalt alas tipahteli...

Kotona siivoiltii liiterii... oikeesti etittii tunkkii, et saatas bella Bravaan talvirenkaat, mut löyettii vaan tunkin varsi...
Mut silti ei tullu paha mieli, kun kuitenki oli mukamas valosampaaki ku maa alko olla valkonen ihan...

Sulaahan toi pois ja sitte taas on harmaata, mut kyl maar, tulee joulunen ja ilonen olo kuitenki...

Kanoille tää nyt ties sitä, et ulkoilut on loppu ihan tos niitten katoksessaki ja mie vähän luulen, et toi kotkottelu oli jo tänää sen verran närkästynyttä, et menee tovi jos toinenki, enneks ne ymmärtää, et aina ei saa mitä haluu, ja täs tapaukses ei vaan pääse ulos... 


Vennin aamutoimia

 
 
 Ollin aamutoimia

                                

Minun päivän tunnelmia