Ku toi ei nyt vaan käynnisty...

 

Maanantaina, oli tarkotus Annan kans ajella Inkerilää kattomaa, et onks min Bella Bravas enää ehjää kohtaa...
Kun siitähä meni se jakopään hihna...
Minul oli Kuusaal yks tapaaminen sovittu aikoja sitte, ja tarttin sitte auton...
Jotes Mitsu jäi minulle sunnuntaina...

Aikasin aamul Pesonen tartti kyydin töihi......
Mie puin päälle, ja myö mentii Mitsuu istumaa...
Ja käynnistettii...ja taas ...taas...taas....
Pesonen haki jonkulaisen akkulaturinki ja viimenää saatii se kottero korahellen käyntii...
Siihe meni aikaa kakskytviis minuuttii...
Pesonen katto kellost...
Mut se ehti töihin aikalailla tarkallee, et ei siin niin isoo vahinkoo tullu...

Minuu pelotti, et mitenhä min toimet onnistuu, jos se auto ei lähekkää parkkipaikal käyntii...
Olin aatellu kävästä kaupaski, mutten uskaltanu ja ajoin Kuusaalt suoraa Annalle kahville...
Myö siin suunniteltii et mitäs tehää, ja päätettii mennä Erkolle vast tiistaina...
Meiän ei eriksee tarvinu ilmotella, ku yks kaks Erkko ja Siina pölähti Annalle kans...

Tiistain Anna tuli Lindan kans käymää meil ja siit myö lähettii Inkerilän suuntaa...
Paitsi, ettei se nii vaa onnistunu...
Meil meni tunti ennenku saatii se auto käyntii...
Vaik se pysy käynnis, ni se piti kolinaa ja muutenki tuli olo, ku ois ompelukoneel lähteny ajamaa...

Erkko oli avannu Fiiatin koneen ja näytti jotain osaa, joka oli poikki...    
Tarkottaaks toi, ettei se enää toimi, mie kysyin...
Tarkottaa, ja siel on öljyt levinny ja tuhoo on nii paljo, ettei siitä enää tuu mitää... 

Älysinhä mie, et min ja Bravan taival oli sit siinä...

Erkolta sain lainaks semmosen tila-auton...
Mie melkein laskin huonot housuu, ku mietin, et mitähä täst tulee...
Osaankohan mie tot ajaa ees... 

Erkkoo ja Annaa nauratti...
Mut tavallaa minuuki alko naurattamaa, ku kattelin et siin pihal viiest autost, neljäl oli konepelti auki...
Mie kuitenki lähin kotiipäin siin illansuussa ja oikein menin hiljaseks, ku se auto oliki aika hyvä ja näppärä ajaa...

Keskiviikkona oltii menos Hennan ja Riikan kans kirpparille... Nii ja sisuki oli mukana...
Meil oli oikein mukavaa ja käytii mäkkärissäki syömäs...
Sit mie tulin kotii ja Hennan ja Riikan piti tulla kans tänne meille...
Riikka ei päässykkää, mut Henna ja Eetu-poika ajeli lämpöses säässä ja päätettii lähtee Verlaa kävelemää...
Niiku hienommatki ihmiset ennnenvanhaa teki...

Meil oli lepposaa,  oli kiva katella ku kellää ei ollu kiire ja juotii limsatki makasiinikahvios...

Alkuviikko meni siis oikein näppärästi...

Tää päivä vaikutti kans erittäinki näppärält, Pesosel oli viimonen työpäivä ennen lomaa, mie löysin jemmapesän, mitä oon kaks viikkoo ettiny ja korjasin munat parempaa taltee ja muutenki oli semmonen olo et kyl tää täst...

Se oli ennen yhtä...
Yhelt mie aattelin katella mustavalkoleffan, ku se siihe aikaa aina tulee...
Mut mie en saanu kuvaa telkkarii, mie kääntelin ja vääntelin antennia ja lopputulos oli et viimesetki näkyvät kanavat hävis kokonaa...
Aattelin, et olkoot sitte...

Menin pihalle ja hoksasin et kanat repii kukkapenkist alkuja, jotka olin saanu itämää...
Huokasin ja ajoin ne pois penkistä...
Tulin takas sisälle ja söin mitä kaapist löysin...
Ja jossain vaihees soitti Pesonen, et jos sie tulisit hakemaa minut työkaverilt...

Mie menin pihalle, kuulin piipitystä ja mietin, et joku pikkulintuhan se...
Käynnistin autoa....
Ja käynnistin....ja taas...ja taas...
Mie kotin jippoja, joist Erkko minulle oli sanonu...
Turhaa...ihan turhaa...

Välil mie kävin kattomas, et mikäs lintu se piipittää, ja yks pieni tipu oli karannu...
Metsästelin sitä...sain kiinni ja palautin vihaselle emolle...

Ja yritin käynnistää...

Sit oliki pakko soittaa Erkolle ja sanoo: Ku tää ei lähe käyntii...

Ku elämä on vuoristorataa, ni muuttuhan tää hyväks...
Mie en Pesosta päässy hakemaa, mut sain viimein auton käyntii...
Erkko haki Pesosen ja toi kotii...
Tos vähä suunniteltii tulevii päivii, et mitäs hauskaa keksittäis...
Erkko lähti kotii ja myö jäätii toho keittiöö...

Pesonen tuijotteli pihalle ja sano: Katoppa säätä...minulha alkoki loma...toi sade loppuu varmaa ku meen töihi...  
En viittiny sanoo mitää, hain min keltasen iankaikkisen vanhan sadetakin ja menin laittamaa kanat nukkumaa... 
Pihal mietin, et onkohan meil joku kumma karma, et tos pihal noi autot vaan ei taho lähtee toimimaa...