Pitää varoa toiveitaan...

 

Mie ootin kauheesti kesälomaa...
Et saa olla vaan ja paistatella kuumas auringos, välil vetäytyy puun alle lukemaa kirjaa...
Sit mie oon salaa välil toivonu, et joku kanoista alkais hautomaa, ku ei ikinä niit tipui oo ollu...

Kesäloma alko ja viikko on kulunu...
Päivät on ollu tositosi kuumia ja pakko kait se on myöntää, et alko sit hiipua oma jaksaminen ja enemmänki alko semmonen läähättäminen...

Maanantain mie kävin heti aamusest työkkäris ilmottautumas, ni on sit seki asia ikääku pulkas...
Hyvinhä se meni...siel oli kiva virkailija ja sen kans jutusteltii niit ja näit muutenki ja sit ku lähin, ni odotustilas alko joku uppo-outo mies kyselee et mihinkähä huoneesee se menee...
Mie sit katoin et kelles sil on aika ja sanoin et toi huone mist mie tulin justiisa...
Se oli vähä kummeksuvan näkönen ja mie sanoin, et nii minul meni vähä yliajan, mut kyl ne kutsuu sinut varmaa koht sisää...
Se katto minuu ja sano: Mie ku luulin et sie oot töis tääl...
Minuu nauratti ja kysyin, et näytänks niin pätevältä ja se tuumi, et, joo...
Mietin poislähties, et ku on ollu niit valelääkäreit, ni miehä voisin ruveta valevirkailijaks ihan hyvin...
Mut ku aurinko paisto niin mukavasti, ni päätinki unohtaa moisen typeryyden kokonaa...

Työkkärin jälkee myö kateltii Riikan kans semmost sälää, mitä vois viel pistää kirpparille tai sit heittää pois...
Päivä oli kuin olikin kuuma...

Tiistain mie käväsin Heidillä ja siit jatkoin Hennalle, ku oltii Annan kans sovittu et mennää pistäytymää siel kahvil ja vauvaa kattomas...
Henna ja Henkka muutti toho Voikkaalle, ja mietiskelin, et koskahan ne sanoo, ettei tartte ilmaantua tost vaa ilmottamatta...
Koska, niin myö Annan kans tehtii...
Riikanki piti ens tulla, mut sil oli asioita, ni se ei ehtiny...
Mut vietii myö pullaa kahvin kans, ni se varmaa pehmens meiän rynnäkköö...
Päiväst oli tulos kuuma...

Annan kans päätettii lähtee soutelemaa...
Meiän veneel, toho Saanjärvelle...

Niin tehtiin ja otettii Venniki mukaa retkelle...ja eväät tottakai...
Keskel järvee myö tajuttii, et se vene vuotaa...
Mut, koska ollaa sisukkaita maalaisia, ni pysyttii järvel semmoset pari tuntii ja otettii aurinkoo...ja lapattii kokoajan sit vettä laidan yli pois...
Anna oli kaleeriorjana soutamassa, mutku tultii rantaa päin, ni sanoin et haluan ite soutaa, ku tiiän mihi kohtaa ja miten veneen saa hyvin rantaa...
Eihä se antanu min soutaa ku itepäisenä kisko sen paatin siihe rantaliejukkoo,joho poishypätes ens siihe mätkähti Venni puolee kylkee asti ja sit mie melkein polvee asti, ku en yltäny hyppäämää kuivalle...
Anna vaan nauro ja sano, et autoo ette tuu...joudutte nyt kävelemää...

Koska venees oli ollu vettä ja Venni oli loikkinu sinne ja tänne ni min housut oli ihan märät, ja kroksis oli mutaa ja venniki oli rähjänen, ni se kotimatka ei ollu paahtees kummonen...
Anna ajo ohi ja ilosesti huiskutteli mennessää...

Keskiviikko ja torstai oli kuumia, viel kuumempia ku alkuviikon päivät ja ne meni asoit toimittaes... 
Keskiviikkona olin Annan ja Siinan kans rannalla ja sit pesin pari mattooki viel...

Ja torstain käytii äitin kans kaupas ja kirjastos...
Perjantain oli kans kiire päivä ja kuumaaki kuumempi...

Sit alkoki toi ilma vähä viilentyä...
Eilen oli jo semmonen vilponen päivä ja koska Pesosel oli omia juttuja iltamyöhäsee asti, ni mie vänkäsin Annan ja Ainon ja Jaskan kans Verlan Kievarii pelaamaa bingoa...
Se on lepposaa, se bingoaminen ja saatii myö voittojaki meiän pöytää...
Mie aattelin, et myöhä ollaa ku jossain Emmerdales taikka sit siin sarjas Herrasmiesliiga, mis se kauppias kysyy ulkopuolisislt: Are you local...
Saatto se sarja olla jonku muunki niminen...

Tänää ois Pietun ja Siinan synttärijuhlat ja sithä se pyörähtääki uus viikko alulle...

Niistä toiveista: 
Joo...
Oli kuumaa niiku toivoin, mut sen verran kaikkee tohinaa, etten sitä kirjaa ehtiny avata...
Ehin kyllä rannalle, mutten hyvänen aika sentää menny uimaa..
Veneiltiin kyllä, muttei siellä ehtiny lekotella, ku piti veivata vettä takas järvee...
Sain pari mattoa pestyä ja poltin selän...
Yks kanoistahan alko hautomaan, mutten tajunnu vahtia kuka sinne pesään munii ja niin siellä on sen alla 13 munaa...
Paniikki iski ku tajusin oman möhläyksen ja pari päivää myöhemmin samaa pesää änkes toinenki kana hautomispuuhissa...
Mie en nyt tiiä miten mie ajattelisin, mut muistin taas sen sanonnan, et kannattaa miettiä mitä toivoo, koska voi saada sen, muttei ihan sillee ku oli toivonu...
Joskus enenpi ja joskus vähempi...variaatioitha on vaik ja kuin...

Ai niin ja Pesonen kanto kortesa kekoo ja ostaa päräytti kolme anakapoikasta...
Ne ei oo viel meil, ku ne asuu viel lämpölampun alla...
Eilen aamul se maris sängys omal puolellaa, ettei täs talos enää tiiä mikä elukka ääntelee...
Kas, Venni vinku alakerras ja kukot huus ikkunan alla...
Minuu väsytti, ni en jaksanu avata suuta sanomaa: Arvaappa, mitä ääntä ne ankat sit pitää...
Yritin pitää silmät kiinni ja leikkiä nukkuvaa...
Mut mie ajattelin noi sanat ja hiljaa nauroin mielessäin...