Kun ilmasiks saa...tai ainaki halvalla...

 

Min eka ostos meiän yhesoloaikana oli vanha peilipiironki...
Tai oikeesti mie ostin ompeukoneen ja sit siin eteises ihastelin sit peilipiironkii...
Ompelukoneen myyjä kauppas sitä minulle ja mie koitin sanoa, et älä hyvä ihminen myy sitä, ku se on nii kaunis...
Mutku se ei kuulema mahtunu niitten uutee kotii, ni se kysy et ostaisinko mie sen...
Se oli myyjän tädin tai jonku ja 40-luvulta...
Myö saatii sovittuu, et sitte tehää kaupat ku saan tilin ja tullaa hakemaa...

Pesonen jäkätti et minkä lie lastulevynpaskan oot ostanu, eikä uskonu et olin varannu ihan hienon kapistuksen...
Sen suu kyl napsahti kiinni ku se näki, mitä haettii...

Se peilipiironki mahtu hissii...
Se ostettii siis kerrostalosta...

Mie oon erinäisii pienii ostoksii hommaillu sillee iteksee, ettei se niist vissii ees tiiä ja välil ku saa ilmasks, ni oon sit saanu Erkon ja Annanki ja välillä Riikan ja Hennan kantoavuks...
Saa sillee mukavasti taas hissunkissun, ilman ukko Pesosen jupinaa...

Kyl se kantaa Pesonenki kaikenlaist kotii...
Ettei sil ois varaa kauheesti jupista...
Sit myö mietitää, et mitäs tuli hommattuu ja mihis toiki nyt laitetaa...

Yhteen kesään meille kävi tuuri, ku sen min toisen Outin vanhemmat muutti pienempää ja myö iskettii oikein jättipottii...
Herranjestas, kuinka julmasti meil olikaa sit tavaraa...
Osa on lähteny eteepäin, mut suurin osa on kyl viisaasti sijotettu meiän kotii...

Min kaveri, Kati, kävi teellä ja katteli ympärillee ja sano: Jossain muual tää määrä ois kaaos, mut tää niil on jokaisel ikääku oma paikka...

Oon mie vähä jalostanu tät hommailuu...
Jos mie en niin tekis, ni en sais enää apuja mistää...
Pitää kattoo, ettei tarvis ihan kauheen korkeelt kantaa, jos ei olekkaa hissiä tai tavara ei mahu siihen...
Nii ja et ees joskus sää olis suosiollinen ja ajankohta haulle muutenki sopiva...

Pari talvee sitte myö haettii kirjahylly...
Talvella...
Räntäsatees...
Pesosen töitten jälkee...
Hissittömäst kerrostalost, kolmannest kerroksest...

Kerranki mie olin ihan hiljaa, ku Pesonen oli niin hiivatin kuikkunen ja hikinen siit kantamisest...
Mut se oli hyvä kauppa, saatii tehtyy mukavasti hyllykköä min kirjoille ja alatasost mukava penkki...

Viime talveen Pipsa pissi sohvan ja se sohva oli pakko hävittää...
Mut mie sain hommattuu semmosen ihan keveen ja mukavan kantaakki...
Pesonen oli ärtynen, ku tuli töistä ja kysy, et onks tää taas jossain kerrostalon kolmannes, eikä hissii...
Mie sanoin, etten kyl yhtää tiiä...
Sil oli olkapää kipeenä ja sitä ärsytti senki takia viel enemmän, ku normaalisti, lähtee min hankintoi hakemaa...
Joo, onneks se sohva oli kevee, koska siellähän se oli...
Kerrostalon kolmannes, ilman hissii...

Muttei kuitenkaa satanu...tais olla pakkasta ...

Toissapäivänä mie sanoin sille, et oon varannu kolme punasta kaappia...
Ilmasiks sain...
Pitkän neuvottelun jälkee, käytii eilen ne sit illal hakemas...
Millää ei meinattu löytää sit taloo, ja mie soitinki sille lahjottalle, et missäs sin talo on...
Selkis et soitin melkein nurkan takaa...

Nostettii ne lavalle ja lähettii kotii...
Kerranki Pesonen ei ollu äkeenä, mut kai se vaan oli niin väsyksis...
Tai sit se oli siit ilonen, ettei asuta Lapis ja haettu tän kesäkuisen lumisateen aikana niit kaappei...
Lapisha on tullu lunta semmoset kaheksan senttii...
Eilen ei ollu tääl muuta ku kylmä vaan, sillo ku niit raahattii...

Erkkoo ja Annaa en oo viittiny viime kesän jälkee kauheesti nalkittaa näihin min hakuhommii, ku kävästii hakemas muutama betonilaatta...
Ku ilmasiks sai...
Niit oliki peräkärrillinen ja hikipäässä nostettii ne kärrii ja Erkon pienellä Hondalla ne kiskottii Selänpäähä...
Mie olin hyvin hissuksee, ku pelkäsin kokoajan, et tulee joko poliisit ja antaa ylikuormast sakot tai sit se auto hajoo...
Erkko kysy minult myöhemmin, et etkö yhtää ajatellu mitä ne laatat painaa...
Pakko min oli myöntää, etten semmosta aatellu ollenkaa... 

Punaset eiliset kaapit mie oon jo tänä aamuna tunkenu komeroo hyllyiks ja irrottanu ovet ja pitääki alkaa miettimää mitäs mukavaa niist saiskaa aikasiks...
Äiti aina sanoo : Aika tavaran palkissoo...
Ja kyl se vaan niin on ....