sunnuntai 4. lokakuuta 2015



Taloustutkimus ja Pesonen


Jokunen vuos sitte, yhtenä mustana, tuulisena iltana istuttii Pesosen kans yläkerras, kun se oli laitellu sen omaa "konttoria"  mieleiseksee...
Yks kaks ovee koputettii ja samantien avattii...
Ovella oli Esa Pakarisen näkönen ukkeli, joka heilutteli lappusta kaulassaan...
Se oli taloustutkija. Kiertävä semmonen...
Se kysy Pesoselta voisko haastatella...
Pesonen oli kaljotellu ja min ois pitäny sen ilmeestä nähä, et nyt se pistää ihan lekkeriks koko homman...
Sopii kyl, se sano tutkijalle ja hymyili ku susi Punahilkalle...
Mentii alas...
Tutkija otti läppärin ja alko kyselee...
Pesonen oli kovin ystävällinen ja sano: vaimo keittää kahvia...
Mie keitin ja kuuntelin...
Siit ei yksinkertasesti tullu yhtää mitää...Pesonen vastas niin ympäripyöreitä, et minuu ihan hävetti jo...
Toisaalta nauratti...
Ukkeli jatko kyselyitä ja mie kaadoin sille kahvia...
Ja Pesonen jatko omii tarinoitaa...
Mie menin lopult eri huoneesee, kun nauratti niin kovasti...
Sit soi Pesosen puhelin ja se vastas siihe...Tutkija nappas läppäsin kiinni ja suorastaa juoks ulos...
Ei se ees juonu kahvia...
Aateltii ettei se tuu enää...Ei kai sekää ihan hullu oo...

Tulihan se...
Kolme kertaa...
Ja yksinkertasesti aina vika-aikaa...

Sitte meni muutama vuos, ja eikös viime kesänä pysähtyny auto portille...
Kukapas se sieltä hyppeli ku tää meiän vanha tuttu...
No, sil kertaa mul oli aikaa ja sanoin et juu, tehään vaan kysely...
Palkkioks sain kynän...

Nyt viikonloppuna toi Pesonen ei oo ollu kotona ja ukkeli pysähty toho portille...
Mie kyl vähä kirosin mielessäni, ku aattelin et nyt on huono hetki, ku mul kerranki on haravointi-inspiraatio päällä...
Mut se kyseliki Pesosta...
Sanoin, ettei se oo kotona, enkä tiiä onks huomennakaa...enkä tiiä mite se on iltasin viikolla, ku ei aina tiiä kuin kauan sil töis menee...

No tänää Pesonen oli rämpiny metäs ittesä ihan hikee, ja mie sanoin et voin laittaa saunalle tulet kyl...
Liiteris olles kuulin ku auto hiljens ja pysähty...
Mie jähmetyin...
Lautojen välist näin kuka hyppyheikki sielt tulee ja olin ihan hipihiljaa...
Siin seisoes minulle tuli äitiki mielee, ku niil kävi saarnamiehii, tai -naisii aina höpöttämäs isän kans, ja äiti ei tykänny...
Isä teki monesti just noita Pesosia, et puhu puutaheinää niitten kans...
No kerran äiti kuuli, kun ne tuli pihalle ja isä ei ollu kotona. 
Se oli ihan hiljaa puuliiteris, mut teki sen virheen, et luuli niitten lähteneen ja tuli ulos...
Äitin mokaa muistaen mie en menny ulos...

Sit mie mietin, et ai jukoliste, Pesonen on ilman paitaa...
Eihä siin muuten, mutku myöä tykätää tatuoinneist ja sen mahakummun yli lukee et PSYCHO...
Mie alus luulin et se tarkottaa, et Pesonen on hullu, mut se tarkottiki musiikkisuuntaa...
Mut toiha ei voinu sellast tietää...

Pesonen sano et ku se oli menny ovelle, ni ukkeli hytkähti oikein, mut kysy kuitenki et jos haastattelu...
Juu, sopii vaik heti...sano Pesonen
Ukko juoks autolt hakemaa läppäriä ja oli sitte pyyhältäny sisälle...
No, Pesonen oli käyny ylhääl laittamas paidan ja sano ukkoparalle selän takaa: 
Tonne keittiöö vois mennä...
Ukkeli oli taas hypähtäny...
Sit ne teki haastattelun...Täl kertaa ihan kunnol... 

Mut se mikä minuu nyt korpee, ja korpeeki kovasti on se, et sai se Pesonenki kynän...
Mut että se sai suklaalevynki viel...
Ja mie en muuta ku kynän....



                                                        



 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti