Kirjoja, maalia, remppaa....
Mie oon aina, ihan pienestä, siis vielä pienemmästä ku oon, haaveillu kirjastohuoneesta...Mieluiten semmosesta englantilaistyylisestä, mis on upottavat lukutuolit, takassa tuli ja butler tuo teetä...
Kirjoja mie oon rakastanu aina, enkä raatti heittää juur mitää pois...
Aarteista aarre, on likkojen mulle äippäpäiväks hommaama kirja Triffidien kapina, joskus muinoin hävinneen tilalle...Sitä en lainaa, sen voi kyllä lukea, täällä meillä...
Pesonen lupas et tehää vanhasta keittiöstä se huone, se kirjastohuone...
Maanantaina alotettiin purkaa seiniä, kirjat olin jo roudannu olkkarii valmiiks...
Purettiin ja melkein itku silmässä katottii, ku seinän tukipuut on todella haperoita...
No päätettii tehä uus seinä sisäpuolelle ja sitte ens kesänä jos Luoja suo, ni puretaa ulkoa ja tuetaa uuestaa...
Sahattiin, eristettii, levytettii, maalattii ...ja sitte tänää se Pesonen teki mulle ekan osan kirjahyllystä...
Ja mie aloin täyttämää sitä...ja sitte mie ajattelin et roudaan ne loputki kirjat tähä valmiiks...
Jossain vaihees, mie aloin oikeesti katumaa koko min kirjastohanketta, kun tuntu et selkä vaan katkee, eikä ne kirjat lopu koskaa...
Sit mie aloin ehottelee et, mitä jos heitettäs nää vanhat tietosanakirjat pois... Kun mie en ois enää jaksanu yhtää kirjaa ollenkaa...
Pesonen katto minuu ja sano: No ei heitetä, ne on vanhaa hyvää paperii ja niis on vanhoja sanoja...
Mie katoin sitä, enkä sanonu mitää...
Työnsin kaikki ne kolme sarjaa tietokirjoja ja maailman ihmeet (8 osaa siinäki plus Suomen nähtävyydet) yhtee kaappii ja lykkäsin oven kiinni...enkä avaa sit enää ikinä...
Tän remontin tuloksena min kaheksatkytluvun verkkarit on valkoses maalis, Vennin kylki on valkoses maalis samoin Olvin takapuoli...
Min varpaas on maalarinteippi ympäril, kun tökkäsin kynnen lattialautojen välii ja se meni rikki...ja min etusormes on kans maalarinteippi ympäril ku survasin siihen vasaral...maalarinteippi on hyvä teippi, jos ei oo laastarii tai tarttee suojata sormi tönköks...toisaalta teippi kun teippi pelittää mainiosti...
Vuos sitte minult tippu hillopurkki ja kun sitte siivosin, ni etusormee tuli viilto...laitoin siihe vessapaperii ja jeesusteippii...Pesonen, Anna ja Riikka painosti minut lääkärii ja vastaanottovirkailijaa nauratti ja se sano: laitoit sit jeesus-teipin, meinasitko, et se paranee sillä?
Meinasin kyl, mie vastasin ja niin jäin oottamaa lääkäriä...lopputulos viis tikkii, jäykkisrokotus ja kolme viikkoo rasittamatta sormee...
Se sormi sitte turpos ja mie kuvittelin, et se turvotus lähtee ku nitkuttelee, niiku jaloistaki sanotaa, et nitkuttele nilkkoja...ei se auttanu...sain lääkekuurin ja ihan kamalan tupun sairaanhoitajan ohjeilla: Et sitte tee mitää, etkä koske siteesee ennenku tääl otetaa tikit pois...Enkä mie ees sanonu et olin sormel mitää tehny...
Mut min kirjasto...ei oo löhötuolii, ku puusohva, eikä takkaa ku vanha hella vaan...eikä toi Pesonen oikein butleristakaa käy...mut oon mie onnellinen...
Varsinki, jos aamul viel saan könkättyy sängyst ylös...alkaa toi Katri-Helena jollotella taas siitä puuhevosesta ....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti