Autokarmaa

 

Jostain kumman syystä minul ei oo koskaa toi autokarma kolahtanu sille hyvin kohillee...
Ku mie olin semmonen seittemäntoist, ni isä anto minulle semmosen  -67 mallisen kuplavolkkarin...
Mie siihe aikaa seurustelin Erkon ja Annan isän kans ja ku minul ei ollu korttii ja sil oli, ni se sitte ajo sillä ja mie könötin kyyis...
Sil autol ajettii Voikkaan Mattilan kaatopaikkatiellä nokkakolari toisen pikku käkkänän kans, joka oli tuomas mätii omenii peräkärril kaatsille...
Mie olin juur sil kertaa päättäny, etten pelkää olla kyyis ja jätin turvavyönki pois...
Ku ne autonnokat kolahti ni mie töksähin tuulilasii ja lasi rikki, mut minulle ei tullu ku naarmu nenää...minul toi luusto on aina ollu kohtuu vahva...

No ku rahat oli aina tiukil, ni ehän mie saanu ajettuu sit korttii, enneks ku Annaki oli jo syntyny ja istu turvaistuimes...
Ei sit rahaa ollu sillonkaa, ni Annan ja Erkon isä opetti minut ajamaa...
Autona oli oranssi rämä nappisilmälada...
Sil sit mie ajoin Oravalast Saviston kautta Valkealaa, ja sit käytii pari kertaa ajamas Kouvolas...Anna huus ku Hallan hinaaja joka kerta, ku mie menin ratin taakse...

En mie kauan kerinny harjotella, ku piti mennä inssii, ku se auto alko hajoomaa, ja pelättii, etten ehi saaha korttii ollenkaa...
Mie sit sain kirjalliset ekal läpi (maksimivirheil kylläkii) ja sit menin inssiajoo...
Ja mie olin ihan kauheen hermona...
Ja mie jarrutin ihan väärin siin alus...
Ja mie sain ruuhkan aikaa Kouvolan keskustas...
Enkä mie käyttäny vilkkuu oikein, enkä osannu ryhmittyykkää oikein...
Ja viimeseks piti peruuttaa tien vieree ruutuu, ja sitä mie en ollu harjotellu ollenkaa...
Ku mie sen viimein sain siihe ruutuu, ni se katsastusmies meni ulos ja kiers auton ja oli ihan hiljaa...
Sit se sano: ohan se ruudus, kuorma-auton kylläkii, mut on se ruudus...
 Mut sain mie kortin...
Veli sano vuosii, vuosii myöhemmin, et isä ois tuntenu sen katsastusinssin ja soittanu sille etukätee, et anna sille tytölle se kortti, ei se sit muute saa...
Mut se kyllä takuusti oli vitsi...

No se Lada sitte hajos, sit mul oli melkonen luvullinen Skodia, ja kaikennäkösii muitaki laitteita...
Yks yhtäläisyys on ollu kautta vuosien: Joka hemmetin auto hajoo mulla omituisesti...
Skodat, joita on ollu lukunen määrä, on pääsääntösesti keittäny...
Paitsi vissii se, jonka mie pikkasen ajoin bussin kylkee...
Farmari-Madzasta  irtos rengas kesken ajon, kattelin ratin takaa ku se kieri metikköö, nopeemmin ku auto kulki...
Ei ollu hinuri halpa ja minuu hävetti, koska just sinä aamuna lähin liikkeelle aamutossuissa... Siihe aikaa aamutossut ei ollu Ville Valon lanseeraamat tuotteet ollenkaa...
Yhestä Mazdasta tuli jousi hattuhyllyn läpi, toisesta palo tulpat kummasti... 
Hyundaista rassattii helmikuun pakkasilla Erkon kans kansiremppaa, oli katsastus nääs ees...

Saabbi oli elämys, se oli edellisel omistajal pelannu ku unelma...
Mulla kahes viikos hajos laturi ja vein sen oikein korjaamoo, siinä ku oottelin korjaamon ees et pääsen sisälle, ni se keitti ja kaikki johot piti sitte kans uusia...
Ku mie sain sen takas kotii, ni siit meni vaihteensiirtäjä poikki,  joteki niivitettii se siirtäjä suurinpiirtein  kokoo mut ei menny ku pari vaihetta päälle...sitte siinä oli pakoputki poikki ja aina arvottii, kuka saa kuulosuojaimet autoo...hävinneet sai vaa korvatulpat... 
Saabin lopult poltti harjotuksenaa vissiiki palokunta...

Farmari-Tempera hais ihan kauheelle vesivahingolle, Erkko ja Anna sano sitä avaruusalus Galacticaks... siinä oli hurja määrä valoja kojetaulus....siitä hajos rengas ja lämmityslaite...
Ai niin, ja siitä meni rikki jäähdytin, kun yöllä kettu juoks tien yli, enkä ehtiny väistää...
 
Sitte sain Erkolta lainaks Opel Corsan...
Se oli hauska laite, vaikkei siin ollu ku yks pyyhkijä ja sateella ei oikein arvannu ajella...
Sen kylkee tömäytti Kuusaalla pakettiauto...tost vaan töks...
En yhtää huomannu, sano se kuski...
Erkko ihmetteli et mite ei voinu huomata, ku se auto oli melkeestä neonvihree...

Papan hautajaisii myö mentii Pesosen kans Annan Hondalla, siit oli lämmitin rikki ja kyyti oli helmikuus kohtuu kylmää...

Peugeotti meil oli kans ja siitä palo lämmitin... En oo ikinä haistanu kenenkää ihmisen haisevan niin palaneelle, ku Pesonen, ku se tuli sillä kärynneellä laitteella kotii...
Ja oli kiukkunen....

Volkkarist meni kytkin katsastuspojalla rikki tammikuus ja pakkastahan oli ilosesti...
Siinä sitte Skodalla hinattii se katsastusasemalta pois...
Ei saatu leimaa...
Ja sit meil onki ollu toi Skoda, farmariauto, sininen Felicia...reikä takaluukus, ja eturengas taas sileenä, rutisee kilisee ja kahnaa...
Käyntii ku laittaa ni se kirkuu kulkemisen kauhua jonku aikaa, ennenks lämpiää...
Sen saa Erkko, ihan näil näppäimil...ei pitäs olla huono kauppa sille, ilmanen ja hyvät talvirenkaatki...

Siks me ajateltii ostaa pieni ja siisti auto...hyvin pidetty, vuoden tallissa seisonu, huolloissa käytetty...tosin katsastamaton...
Bella belissima, Fiat Brava....

Vein sen päästömittauksee, siinä odotellessa palo laturi...peruin katsastuksen, Erkon kans saatiin hommattuu se laturi ja soitin takas katsastuksee...
Eihä se läpi menny...mut nyt ois viat korjattu ja huomenna ois uus koitos...

En ees uskalla veikata kuinka kauan menee, ennenks senki elinkaari minun kans on ohi...

Veli kerran minun kans jutteli...moniaita vuosii sitte näin:

-Tiiätkö, et ajokortin voi itekki palauttaa poliisilaitokselle
-Mitä tarkotat?
-Nii, että jos toi ei oikein suju, ni niinki voi tehä.... 

Ja pesonen jupis perjantaina:
-Ajotaito on mitä on ja sit pitäs saada iso auto alle...
En ollu kuulevinani ollenkaa...
Pöh ja Pah...kaikenlaist puhetta ja autoo sit ihmisen elämää voikii mahtuu...