Nelli

 

Myö aateltii kattoo kauhuleffa tos illalla...
Poltergeist, mut se oli huono ...
Joku uus versio ja kumpiki ramppas jääkaapil tämän tästä, ja kuhan vaa kulutettii aikaa oikeestaa...

Kello 18.59 soi min puhelin...
Se oli keittiön pöydäl äänettömäl, enkä mie ees tajunnu et se soi...
Pesonen sano, et mee kattoo kuka soittaa...

Se oli Anna...

Soitin sille takaspäin ja se alko kertomaa asiaansa...
Kas...
Sen kaveri oli ajanu autolla tohon Verlaa mökille...
Se oli sitte ihmetelly ku kuulu konepellin alta outoo ääntä...
Lopult se oli varovasti avannu sen pellin ja säikähtäny ja sulkenu sen, mut se ääntä pitävä oli loikannu ulos sielt ja tää Annan kaveri oli säikähtäny uuestaa...
Sit se oli kattonu, et mikä se on ...
Se oli pieni kissa...

Eikun hanskat käsiin, vaikka kissoja pelkääki ja katti kiinni...
Hätäpäissään, se laitto sen vessaa ja oli sitte alkanu miettimää et mitäs nyt?

Kun se ei oo kissaihmisii, ni se oli ihan ulapal, et miten toimia...
Se soitti Annalle ja pyys soittamaa meille ja kertomaa, mitä oli käyny...

Mie en osannu, ku istahtaa sohvalle ja huokasta, et ei voi olla totta...
Ei taas...ei hemmetti...
Pesonen könys paikalle ja kuuli mitä on tapahtunu...
Sen naama alko loistamaa ku täyskuu ja se tokas samantien: Ei hätää...haetaa se meille...

Huokasin uuestaa ja sanoin Annalle, et joo...myö haetaa, mie puen vaa päälle ...

Eihän siin auttanu, ku ettiä kantokoppa ja hanskat, kun se kissa oli kuulema tosi vihanen...

Pesonen oli jo ulkona meiän Erkolt lainaaman CSI-auton vieres...
Ja se hymyili leveesti...
Sanoin sille, et mitähä täst tulee, ni se vaan naama virnees tuumas, et monen vuoden harmi...

Sitä nauratti...mie en tienny itkeekkö vai nauraa, ku en tienny, mikä peto siel on vastas...

Sit myö lähettii,...
Matkal oli tiellä lintu ja seki myö käytii tsekkaamas, et mikäs sillä oli...
Kuollu se oli ja ei siinä ollu mitää pelastettavaa enää...

Tultii sinne mökille ja mie yritin mennä sinne vessaa, mis kissa kykki...
En ehtiny ku oven avata, ku Pesonen jo vääns kattii hakemaa...

Se peto...se hirmunen peto könötti tyytyväisenä Pesosen kämmenis, eikä myö sit ees laitettu koppaa, ku Pesosen paidan sisäl se matkusti tänne meille...

Kokeiltii, et uskaltaako se syödä, mut niin kova nälkä oli, et hyvin maitto...
Myö kateltii sitä ja mietittii et ku se on meiän Nestorin näkönen, mut taitaa olla tyttö, ni jos se jää meille, ni Nelli siitä tulee...

Muut elikot sekos tosta pienestä...
Olli tykkää, Nestori ei oikein tiiä, mitä aatella, Niisku läppäs Pesosta, ku luuli, et Pesonen pientä kiusaa, Pipsa ei tuu sisälle ja Korppu, Pesosen lellikki, suuttu niin ettei muuta ku sähisee Pesos-paralle...
Venni, meiän pieni, tollo Venni...läähättää ku viimosta päivää ja haluis kai hoitaa pientä...

Semmonen sunnuntain päätös oli Pesosen kissa-rescue-tiimillä tänää...

Ens yönä Pesosen vieres on varmaa uus kissa...
Se Nelli... 

Huomenna koitetaa kysellä, kenen kissa se on...ainoo vaan ettei tiietä mistä kysellä...
Mut kaippa se selviää kuitenki ja jos ei selviä, ni sitte Nelli jää meille...