Kana puussa...

 

Pesosel on ollu viimonen viikko lomaa...Huomen se menee töihi taas, ja mie pääsen omii rutiineihin käsiks...
Tosin, ei myö olla kokoajan yhes millää lomil, kummalki on omii juttui ja sit välil tehää jotain yheski...
Ollaa koitettu kattoo Bondeja telkkarista, mut yleesä mie kattelen ja Pesonen kuorsaa...
Ja sit yhtenä iltana myö päätettii lähtee oikein syömää...
Mie tälläsin vähä itteeni ja meinasin tukehtua, ku se mietti, et jos mentäski toho Verlaa pitsalle...
Onneks päädyttii mennä Kouvolaa, sinne Kolmee Siipee, mis myö käyää, sillo ku halutaa mennä vähän parempaa paikkaa...

Myö käyää syömäs sillai hienommin tosi harvoin, ja sen huomas ku ajettii Kouvolaa ja pistettii auto parkkii ja mentii sinne ravintolan ovelle...

Siin myö sit könötettii ku maalaiset ainaki, ku ei se ollu enää siin paikas...
Myö oltii ihan puulla päähän lyötyjä ja mietittii et mitäs nyt tehää...
Ni paljo ku myö kirotaa tät nykyajan puhelimii, ni nyt niist  oli hyötyy, ku etittii sen puljun uus osote...

Osotteest meille tuli kinaa, ku Pesonen sano eri ja mie eri...
Mut lopult löyettii kuitenki niitten kyltti ja pistettii taas auto parkkii...

Ei siel ollu paljon ihmisii, muttei se mitää haitannu, syömäähä myö sinne mentiiki...
Sen verran kallist se lysti kuitenki oli, et veikkaan seuraavan kerran olevan parin vuoden pääst taikka kauempana tulevaisuudes...

Sit myö sielt ajeltiiki kotii ja mietittii et ehitää nähä viel sen iltanen Bondiki...
Mie sen näinki...

Annan kans mie kävin yhtenä päivänä soutelemas Erkon veneel...
Meilhä ei enää oo venettä, ku sillo kevääl hokattii, et sehä on rikki...
Erkko sen korjas ja sovittii, et vene jää sille, ja myö käyää vaan soutelemas siel, jos silt tuntuu...

Myö oltii aateltu Annan kans et ku myö päivä vietetää järvel, ni myö ollaa kauniin ruskeit illal...
Aurinko paisto mukavasti ja meil oli terveelliset eväätki, suklaata, piparia, suolakeksejä, perunalastuja ja limsaa...

Saatii myö kulumaa siel järvel vissii neljä tuntii ja myö käytii ihan uimaski yhel kalliorannal...
Kurkii myö nähtii kaks pariskuntaa, ne rääkky ja huus meille...varmaa kiros, et hemmetin turistit ...
Yhes kohtaa, keskel järvee, Anna alko kattomaa, et mikäs toi on...
Mie soudin lähemmäs ja kyl minuu alko inhottamaa, ku pieni käärme siel ui siksakkii...
Kai se oli rantakäärme, mut minulle ne on kaikki yhtä kammoja...

Lopult myö tultii pois...
Päivä oli kiva, muttei myö kyl ruskeiks tultu...

Mut siit uimisest, mie sain kimmokkeen, et haluisin uuen uimapuvun...
Puhuin siit kotona ja Pesonen sitte yhtenä aamuna alko sanomaa, et lähtetääks nyt sit ostamaa se...
Mie en kehannu sille sanoo, et haluun ostaa sen itekseni, niiku rintsikat ja kalsaritki...
Jotes, taas myö lähettii...
Mentii Kouvolan Veturii, ku siel on niitä kauppoja...
Ekan kaupan jälkee, mie ajattelin, et tää on ihan virhe, kun se seiso siel naisten uimapuku- ja alusvaateosastol naama happamena ja retkotti käsissää min käsilaukkuu, ku kävin sovittamas uikkareita...
Ja valitti, et taustamusiikki on ihan paskaa...

Käytii useemmas kaupas ja en mie löytäny mitää, mist oisin tykänny, ni lähettii sit pois...
Tulin muutenki siihe tuloksee, et koht on kesä ohi, ja min seuraava uintireissu on varmaa hamas tulevaisuudes, ehkä ens kesänä...
Ohan täs aikaa hommailla se uikkari...

Meiän pitäis rakentaa parempi häkkiosuus toho pihalle, noille kanoille...
Tarpeet ois, vaan joko on ollu nii kuuma, ettei olla jaksettu tai sit on satanu...
Nyt ollaa huomattu, et pakko se on vääntää, tuli sit vaik pienii vihreit miehii taivaalt...

Kesän alushan meille tuli seittemän tipua...
Jotenki niist on hävinny kolme...

Toissapäivänä hävis taas yks ja eilen oli hukassa meiän suosikkitipu kans...
Kissat on nii laiskoja, ettei ne varmasti oo ollu kanojen kimpus mut epäiltii jotain pikkupetoa, joka käy hakemas tuolt niit...
Löyettii pari semmost reikääki mist ois mahollist niit vohkia...

Meit harmitti kovasti...jälel oli siis enää yks kukkopoika ja ja kana...
Nii ja isot kanat...
Pallopääki oli kadonnu...

Pesonen oli iltapäivän pois ja mie sit koitin etiskellä niit kadonneit, mutten löytäny...
Illemmal tuli Anna...
Juotii kahvit ja höpöteltii kaikkee...

Pesonen meni käymää ulkona ja tuli ilmottamaa, et korppikotka on pihal...
Mietin hetken, et mitähän hemmettii, mut sit muistin et se sanoo sitä tipua korppikotkaks, joka on hassun läikikäs...
Myöhän mentii saalistamaa karkuria ja huomattii, et pari päivää sit kadonnu musta poikanenki kipitteli sinne tänne...

Oli satanu ja myö oltii ihan märkii ku viimenää saatii ne karkurit kiinni ja häkkii...
Pallopääkin löyty...
Se oli jotenki päässy etupihan pusikkoo tonkimaa ja sielthän senki sai hiukset oksissa ja vaatteet märkinä pelastettuu...

Kaikki oli sit koossa...
Paitsi yks musta maatiainen...

Kun se meni puuhun...
Ja se hyppi aina vaan korkeemmalle ja kotkotti sieltä ihan hulluna...

Eikä se tullu alas...
Sinne se jäi ...liiterin kattoo korkeemmalle oksalle...
Pitäs vissii koht lähtee kattelemaa, oiskos rouva suvainnu laskeutua muitten kuolevaisten parii, vai vieläks se huutelee karkeuksii sielt oksalta ylimmältä...