Marjoja ja ZZ-toppia...

Heinäkuus alkaa työt...
Ei heinätyöt eikä peltotyöt, mut marjankorjuutyöt...

Mustikoit ois metsäs ja vadelmia pensais...
Mie en tykkää mustikan poimimisest...
Selkää koskee ja itikat kiusaa ja jotenki aina löydän paikan, mis ei oo juur ku marja siellä, toinen täällä...
Metäs sinänsä on mukava olla...voi ottaa eväät mukaa ja katella ja kuunnella...ja kyl se antaa taas kummasti voimia jaksamisee...

Mut ohan niit marjoi saatava pakkasee, et voi sitte mehuja keitellä...

Yhtenä päivänä tos viikol käytii Kouvolas ja siit ajeltii Erkolle...
Erkko ja Pesonen oli sopinu jotain tekemistä ja mie sit aattelin kerätä niitä mustikoita ees vähäsen...
Sain mie kerättyy jokusen litran, ehkä hätäsesti kaks...ja sit kanervia kuivatuksee ja mustikan varpuja kans...
Niist sit teen silppua ja talvella voi juua teetä...
Vähäsen tuuliki, ni ei ötökät kiusannu, mut sit alko olla lämmintä ja aurinkoki paisteli, ni öttiäiset kans heräs kiusaamaa...

Mut olin mie aika tyytyväinen kuitenki...
Mie pistin ne kotona jääkaappii ja ajattelin et putsaan ne roskista pikapikaa...
Tosiasias, mie teen sen varmaaki tänää, koska unohin koko jutun, ku sain jääkaapin oven kiinni...
Ehkä saan tuleval viikol aikaseks mennä keräämää ees vähän lisää...
Pesonen ei suvaitse tulla mukaa, mut kai mie pärjään itekseniki...
Nykysin puhelimis on kai joku paikannin, et jos satun eksymää, ni eiköhä minut sielt löydä...
Ellei paarmat oo imeny kuivii ja karhu kalunnu lihat ja jälelle jääneet luut...

Pihal on iso vadelmapensas ja ne korkeimmal olevat vatut on sen verran ylhääl, et joudun kurottelemaa ja nousemaa melkein varpaille, et saan kerättyy ne kippoo..
Siel pensaas kasvaa nokkosii kans...
Ne on korkeit, jotku minuuki isompii...
Monena vuotena on käyny niin, et oon onnistunu mätkäsemää nokkosella itteeni naamaa...
Siinä naama kihisten, oon koittanu aatella, et ei hätää, nokkonenha kasvaa hyväs maas...

Tänä kesänä oon saanu kaks kipollista kerättyy, enkä oo viel kasvoja kohotellu nokkosen paukamil...
Mut oon mie ötökkäannoksen saanu kuitenki...
Itikat on ollu tosi ärhäköitä ja tikannu käsii ja jalkoi...
No, se on aika normia kuiteski, mut yks ilta minuu alko kihisemää kylkee ihan kamalasti...

Mie kaaputtelin ja kaaputtelin, mutten aatellu sen enempää...
Ne paukamat kutis seuraavanaki päivänä ja sitä seuraavana ja sit katoin et kuinkas paljon niit oikein on...
Ilmeni, et koko kylki oli täynnä kohollaa olevii paukkuja... 
Mie sit hölväilin kuusenpihkavoidetta, ku sen pitäs olla ihmeainetta...ja laskihan ne paukamat parin päivän pääst...
Oisko aine tehonnu taikka sit vaan muuten ne ois lasehtinu...

Perjantain oli Haminas ZZ-topin keikka...
Myö oltii jo talvel Timin kans puhuttu, et joskos mentäis sinne...
Minust ajatus oli kiehtova, ku en ikinä ollu missää tollases ollu ja ootin vähä jännityksel perjantaita...
Kyl minuu jännitti seki, ku tiesin, et mie pääsen ajamaa sitä sen jorkkeria...
Oonha mie sil kerran ajanu, ku käytii siel mökil, mut että oikein ihmisten ilmoille ja varsinki Haminaa, mikä on semmonen ympyräkaupunki ettei tosikaa...
Se on oikeesti kiva kaara ja se on joskus muinoin, loistosa hetkinä ollu valtiollisen yrityksen, Alkon, edustusauto...

Pesonen ei halunnu lähtee ku ei se jaksa omien sanojesa mukaa seisoskella tuntitolkul jossain ihmismassan keskellä...
Mie sit ajoin Inkerilän perukoille ja sit myö sielt lähettii puottelemaa ens Kouvolaa, ku otettii takapenkkiläiset kyytii ja siit sit Haminan suuntaa...

Meil oli mukava porukka ja matka taittu hyvin...
Jos oisin ajanu ilman ohjeita, ni myö oltais varmaa vieläki pyörimäs jossain...
Mut onneks sain neuvoja, minne keulaa suunnata...
Parkkipaikal meinas hiki tulla, kun piti sitä autoa peruuttaa parkkii...
Se peruuttaminen ei oo min juttu ollenkaa, ja ehkä hiukkasen manasin peruutellessani...
Minuu ei naurattanu, vaikka muut hirnu ilosesti...

Myö oltii kohtuu ajoissa, Melrose oli juur alottanu ja ihmisii ei ollu viel ruuhkaks astikka...
Mut niit tuli kokoajan lisää ja jossain vaihees mie olin hukannu min kyytiläiset...kaikki...
Mietin, et no, ei hätää, koskei ne pääse ilman minuu kuitenkaa pois, ku minul oli avaimetki kassissa...

Joitan tuttujaki siel oli ja haasteltii niit ja näit ja tuntemattomii kans, joitten kans oli mukava höpötellä...

Kylhä myö sit törmättii Timinki kans ja kateltii eritoten Wilko Johnsonia, ihan melkein eturivis...
Mut sit myö sen jälkee lähettii takaosastolle päin eikä sit enää päästy mihinkää eturivii, ku illan päätähti, ZZ, alko soittaa...
Muttei se meit oikein haitannu, ku kuuluhan se sinne taaksekki...
Ei myö ihan loppuu asti jaksettu kuunnella, lähettii autolle ja onneks lähettiiki, koska alko satamaa...

Siel myö ooteltii muita ja kuunneltii... ei mitää ZZ:ttiä vaan ihan Sleepy Sleepersiä...
Juntit maalta, mitkä juntit maalta...
Ja meit nauratti kovasti...

Pimeää oli ku takaspäin tultii ja jätettii porukoita kyydistä, mut kummasti se aamu alko valostumaa, ku ajelin kotii kohti...

Pesonen oli epäilly aikasemmin, et tuun varmaa aamukuuelt, mut olinki tuntii etuajas...
Menin nukkumaa ja kuulin jupinaa peiton alta: Ku ihminen riekkuu yökaudet  jatkuvasti jossain...