Puoltusinaa...
Kesäkuun puolil välil oli kaikenlaist...
Kuoriutu tipuja parina päivänä, Hennan ja Henkan pienen pojan ristiäiset...
Ne sattu kaikki samalle viikonlopulle...
Viikkoo ennen juhannust...
Sille viikonlopulle sattu viel yks yllätys ja siitä tuli seuraamukset tossa viime viikon lopul maailmaa...
Olin pihal Vennin kans sunnuntaina ja käväsin kattomas tipuja sillai nopsasti ja ku tulin toho etupihalle, ni siin oli oikein komee pystykorva jumis meiän Vennin kans...
Mie olin pois semmosen viis minuuttii, vaivaset viis minuuttii...
Venni on 5-vuotias, ja 5 vuotta mie oon vahtinu sen juoksuja, ettei kävis mitää ja ku mie olin hetken pois, ni jostain se tippu se keltanen karvakorva toho pihalle ja nalkitti Vennin...
Sen omistaja tuli paikalle ja sano, et sil koiral on pari kertaa koitettu pentuja, eikä oo onnistunu, nii et tuskin nytkää...
Soitin mie elukkatohtorille seuraavana päivänä ja sovittii et kuukaus ootetaa, sit ultrataa ja mietitää mitä tehää...
Mie kävin ettimäs tietoi netist ja ku katoin et sil keskeytyspiikil saattas olla tosi kurjii sivuvaikutuksii, ni myö päätettii et katotaa kuis käy...
Sit mie luin, ettei ne ultrauksetkaa aina pidä paikkansa, ni ajateltii taas, et katotaa...
Venni voi hienosti koko kesän, sitte se alko pullistua...
Ei nyt ihan kauheesti, mut kuitenki, et tajuttii mites tässä käy...
Viime viikon keskiviikkona se oli levoton ja sen lämpö laski, et tiesin et alkaa olla hetket lähel...
Annan, Riikan ja Hennan kans oltii pohdittu ja suunniteltu jo kauan, et mite toimitaa ja kuka tulee auttamaa tähä ku h-hetki saapuu...
Kaikki oli suunniteltava ja katottava ohjeit etukätee, ku meil ei oo koiranpentui ennen tullu...
Riikka oli koonnu "kätilölaukun" ja Anna ostanu parit puuvillahanskat ja ettiny keittiö-
vaa an....
Petipaikka laitettii isommaks ja kerättii pyyhkeitä ja lakanoita...
Erkon mukaa ois myös pitäny olla yks keittämäs kuumaa vettä...
Kai se oli kattonu elokuvist oppeja, koska vaik niil on neljä lasta, ni tuskin ne synnytyssalis keittelee oikeesti enää vettä kattilas ...
Keskiviikkona Riikal ois ollu vapaapäivä ja seki ois ehtiny paikalle, muttei keskiviikkona tapahtunu sen kummempaa, ku et Venni pikkusen vikisteli ja oli levoton...
Valkeni torstai-aamu ja jotenki mie vaan tiesin, et nyt mennää...
Jossain vaihees aamuu soitin Annalle ja Riikalle et nyt ois varmaa aika...
Riikka meni töihin iltaa, ni se ei päässy tulemaa, mut Anna haki kätilökassin Riikalta ja ajeli tänne minun kans...
Torstai meni siihen et Venni läähätti ja vapis...
Koko päivän...
Myö oltii sen kans ja rauhoteltii ja siliteltii ja koitettii tehä sen oloo ees vähä mukavammaks...
Illal oltii kaikki aika poikki, Pesonenki tuli töist ja oli väsyny sekin...
Kymmenen jälkee mie raahasin patjan Vennin petin vieree, Pesonen kämpi yläkertaa ja Anna sohvalle...
Ajateltii, et pakko vähä levätä itekki...
Yhentoist mais mie kuitenki heräsin ja hokasin et nyt...nyt se alkaa oikein tosissaa...
Herätin Annan, Pesost en ku se meni kuitenki töihi aamul, ni sai ees se nukkua...
Kahentoist mais Vennin peräpääst ojentu pieni käpälä haromaa tätä maailmaa...
Sit sielt alko tulla pentu ulos...
Se oli iso ja sitä piti vähä avittaa ja perjantaina, kolme yli kakstoist yöl, pieni suuri ruskee pentu pullahti maailmaa...
Kolme varttii myöhemmin toinen ja sit kolmas ...ja neljäs....
Vaille kolme aamuyöstä, lähes suden aikaan siis, tuli maailmaan viies...
Sit ei tapahtunu enää mitää ja myö ootettii nejää asti ja sit oli pakko käyä itekki vähä nukkumaa...
Ajateltii et et viis pentuu on ihan jees...
Viielt soi kello, ja mie keitin Pesoselle aamukahvit, niiku mie aina teen...
Ohan se vähä nössöö touhuu, mut nii mie teen joka aamu...
Mie herään vartin ennen Pesost ja laitan kahvit ja myö juuaa kahvit yhes aamul enneks se lähtee töihi...
Ei myö ees aina jutella,kuhan juuaa ne kahvit ja sit se lähtee...
Sillee myö ollaa aina tehty, minust on kurjan tuntusta, et mie vaan nukkusin, ku toinen joutuu lähtee ajelee tosi aikasin...
Ja on siin seki, et sit mie hoian Vennin ja kissat siin samal, ni ei tartte töihinlähtijän venkslata niitten kans...
Pesonen katto pennut ja läks töihi ajelemaa...
Mie olin niin puhki, et kellahin patjalle takas...
Vaille seittemän mie heräsin johoki äänee ja ku katoin, ni viel oli jonon viimenen, peräshiihtäjä pullahtanu maailmaa...
Mie laahustin sohvan vieree ja kähisin Annalle, et viel tuli yks pentu...
Silmät seisoen se nous ylös ja sit myö tutkittii ja punnittii pentu ja keitettii uuet kahvit...
Mut myö oltii nii poikki, et nukahettii enneks kahvit ees tippu loppuu...
Pennut on tosi terhakoita, ja liikkuu pitkin pesää silmät kiinni ku sokeet myyrät...
Kaks ruskeeta, neljä erimustaa...
Kolme tyttöä ja kolme poikaa...
Ne inisee ja lutkuttaa maitoa, eikä Venni malta olla yhtää pois ylimäärästä, kun se on nyt emo...
Ainoon poikkeuksen se teki, ku Henna tuli Eetun kans ja Riikka Sisun kans...
Kaippa venni tuli osallistumaa siihe äippäkerhon kokouksee kans...
Semmonen saldo se tuli sitte siltä isäkoiralta, mitä ennenvanhaa ois ehkä tuhkamunaks mainittu, muttei sit ollukkaa...
...puoltusinaa....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti