Sunnuntai 29.8.2015
Pesonen sai flunssan...se köhi kurkkuaan muutaman päivän ja sitte sille nous ihan kuumekki keskiviikkona, torstaina kuume oli jo laskenu siedettäväks, mut mulla oli outo olo torstaina...
Perjantaina heräsin ja Katri-Helena ei enää rallatellu puuhevosesta, vaan olo oli totaalisen muhennetun olonen...
Mut saatto se mun olo johtuu siitäki, et laitoin meiän Annan hieromaa torstai-iltana tota selkää...
Pesonen oli paranemaa päin, koska se alko jumputtamaa et ; nii älä mee lääkärii, ku se kieltää ton tommosen selän rusikoimisen ja sie sanot et, juu ei toistu, paitsi heti toistuu ku Anna tulee taas...En viittiny sanoo mitää, olin ku en ois ees kuullu...
Jokatapaukses perjantai meni jotenkuten könkätessä, tököttejä niskaa ja selkää levitellessä ja lämpösellä hautomisessa,,,
Paitsi, käytiin me kaupassa sentää...

Hajanaisesti viikolla pohdittiin kysymystä lauantaista...Oli tossa lähellä cruisingit, ja elettiin Shakespearin hengessä, mennäkkö vai eikö mennä...
Ei saatu tuloksia...
Lauantaina ilma olikin aurinkoinen ja mehän alotettiin jo aamusesta se jahkaaminen tosissaan...
Mennäänkö vai ei, ja jos, niin milläs vai kysytääkö päästääkö jonkun kyydissä vai ei? Saako Riikka ja Jukka Sisun hoitoon, et lähteekö ne, ja millä ne sitte oikein tulee, vai saako ne kyydin ja mahutaaks me siihen vai miten tehää ja onks Pesonen sen verran ilmava nenästää et jaksaa lähtee, eikä räkä noukassa pilaa kaikkee ja tuleeks mulle kurkku kipeeks vai ei ja mites toi selkä sitte...
Me saatii tähän kulumaa ihan koko päivä ...

Tosin aamupäivästä menin takas sänkyy loikomaa, koska lauantaina voi niin tehä...
Hyvällä omallatunnolla...
Pesonen änkes kans...
Sitte se jupis: ei nyt oo sunnuntai...
Ai, niin ku tulee avara luonto, mie kysyin ja napsuttelin kaukosäädintä....
Kuva hävis...
Napsuttelin ja telkkuu tuli radiokanava...ja viasat, mitä meil ei ees oo...ja sit huomasin,
et kaukkari oliki väärinpäin min kädes...lipsautin suusta, et oho, täähä onki väärinpäin...
Just joo, sano Pesonen, ja sinullekko pitäs antaa sirkkeli....
Ja se kääns selän ja kävi nukkumaa...
Mul meni tunti, enneks sain telkun näkymää ja kuulumaa... tekniikka ei ihan oo mun laji...

Iltapäiväl selvis et Anna kuskaa Jukkaa ja Riikkaa ja Sisuki meni toiselle mummolle hoitoo...
Me ängettii samaa kyytii...
Cruisingeissahan on tapana liikkua jenkki-autoilla,  me ei olla massaa, ni me mentii Ford Mondeo farmari-autolla...
Mut Ameriikoistahan se foorttiki on kotosin, sillai alunperin...
Kiva oli nähä niitä, joita porukasta tuns...muutenha oltiin omassa pöydässä...
Riikan sanoin kiteytettynä: Sitä lähtee ulos tuulettumaan , ja kenen kanssa sitten istuu: oman miehen, äidin, siskon, isäpuolen, Pesosen siis,  ja kas kummaa tulihan siihen paikalle enokin ...
Annan mies, Jonne, kerran sano Annalle: Mie en ymmärrä teit, ku työ meette kauppaaki porukal...
Kai myö ollaa vahä kummallisia ...
Anna toi meiät kohtuuaikasin kotii ja matkalla kuunneltii skatmania ja ihasteltiin kuuta tyyliin, onks toi täyskuu vai ei...olihan se...

Nyt tuntuu, et se Pesosen flunssa yrittää iskee kyntesä minuu...kurkus tuntuu karheelta, eikä se oo näkkileipä...
Mie alan vastaiskuun, keitin eilen flunssa-liimaria hunajasta, valkosipulista, sitruunoista ja vedestä...
Vapise flunssapöpö, mie ja liimari noustaa nyt barrikaadeille sinuu vastaan...