Voisko joku päästää minut pois...

 

Mie oon monta kertaa sulkenu itteni ulos...
Joskus ku asuin itekseni jonku aikaa, ni pidin vanhan keittiön ikkunaa vaan valeeks kiinni, et jos ei oo avaimia, ni pääsen kiipeemää sisälle...
Koska oon suht lyhytjalkanen, ni laiton pienet tikkaat ikkunan alle, et on sitte helpompi pynnätä siit ikkunast sisää...
Tikkaat oli kivasti piilossa ruusupuskan takaan, ja ruusupuska taas oli ikkunan alla...
Kerran olin ollu vähä rimpsalla ja en löytäny avaimia, ja siinä sitte aamuyöstä puskin ruusupuskan läpi ja kiipesin ikkunasta sisää ja mätkähin lattialle...
Persukses oli piikkejä ja sukkahousut rikki, hamehan minul pääl oli...
Mut pääsin sisälle...

Toisen kerran koitin päästä sisälle vessan ikkunasta ja jäin hiuksista kiinni karmeihin...
Aikani roikuttuani, pääsin sisälle, mut tukko hiuksia jäi karmii pitkäks aikaa liehumaa tuulessa...

Sit on nää aamukerrat, ku oon menny viemää koiria ja sulkenu oven ja sitte vast tajunnu, et lukkooha se napsahti...
Rapul  oon ootellu et Pesonen laskeutuu rahvaan joukkoo ja laskee minut sisälle...

Kerran jäin ulos iltapäivästä,mut tiesin, et ei mee ku ehkä tunti ni Pesonen tulee kotii, ni lämpimikseni pilkoin puita sen aikaa...
Kas, olihan talvi ja ois kylmä luita nuoleskellu, jossen ois pientä liikuntaa harrastanu...

Toki minul on vara-avain piilossa...
Harmi vaan, ku piilo on niin hyvä, etten muista mis se on...

Joskus vuosii sitte, Henna oli viikonlopun min luona ja sitte ku vein sitä kotii, ni se oli aika paniikis ku ei löytynykkää avaimia kassista...
En muista kelle se soitti, jol oli se vara-avain, kun niitten kerrostalon alaoveakaa ei saanu auki, ku se oli aina lukos...
Selvis, et sen koko avainnippu oli killutellu koko viikonlopun niitten ovessa...
Henkka ei ollu kovin ilonen eikä vissiin kauheesti naureskellu asialle...

Eilen sitte Anna tuli meille...
Me ei oltu kotona ja sanoin puhelimes, et mee sisälle ja laita koirat ulos, tullaa kohta...
Hetken pääst Anna soitti...
Sano, et sen pitää lähtee käymää Kouvolas, ku kävi niin et, kun se lähti, ni sulki makuuhuoneen oven kiinni, et Jonne saa nukuttuu...
Anna laitto sen oven vähä valeeks kiinni,kun siltä jäi kahva kätee...
Osottautu, et se ovi oliki oikeesti kiinni ja Jonneparka ei päässy ulos...
Ja piti päästä vessaaki...
Mut Anna oli neuvokkaana valistanu, et jos on oikein kova hätä, ni voi pissata pulloo kyl, jos tuntuu, ettei voi pidätell...

Myö ajeltii kotiipäin ja kyl meit vähä nauratti...minuu ainaki...
Ku myö tultii pihaa, ni Annaha oli paikal viel...
Kysyin, etkös sie mennykkää, ni se vastas et Jonne löys työkalulaatikost jonku kahvan, mil sai oven auki...
Mie jäin miettimää, et kuka säilyttää työkaluja makkarissa...
Ja tulin tuloksee, ettei kukaa muu ku meiän Anna...

Tänää meiän piti hakee kanoille rehuu ja muutenki vähä kävästä asioil...
Pesonen meni Hongkongin tavarataloo ja mie sil aikaa Jyskii kattomaa oisko siel mitää kivaa...
Aikani siel pyörin ja mietin, etteikös se Pesonen sinne tullukkaa ja lähin autolle...
Sielhän se könötti oottamas...

Ei se voinu soittaakkaa minulle,ku minult unohtu puhelin kotii...

Mie tunkasin itteni autoo ja lähettii ajelee kotiipäin...
Siin autos se alko puhumaa:
"Mie menin siel Honkkaris puutarhapuolelle ja se ovi pamahti kiinni, enkä mie saanu sit auki millää...
Koitin hakata ja potkia, jos joku kuulis, muttei kukaa tullu...
Sit mie soitin numerotiedusteluu ja ku ne yhisti jollekki myyjälle, ni sanoin, et voiskos joku nyt viimenää tulla laskemaa minut sisälle kauppaa, ku toi ovi ei aukee...
Se ihminen sano, et kokeileppas viel, ku se on vähä tiukka...
Sit lopult  mie riuhtasin sit ovee ja se aukes...
Mie mietin, et miks ne ei korjaa sit ovee kunnolliseks, jos ne kerran tietää et se on liian tiukka..."

Mie istuin ja kattelin auton sivuikkunast ulos ja mietin vaa, et taivaan kiitos, tää on tän vuuen viimenen päivä...
Ens vuodest on pakko tulla parempi, eihä täst  oo ku matka ylöspäin...

OIKEIN HAUSKAA UUTTA VUOTTA 2017...